Usein kysyttyä

Beanit^® härkäpapusuikale -ja muru valmistetaan härkäpapujauhosta, herneproteiinista ja vedestä. Näistä raaka-aineista muodostuu tuotteelle ominainen tasainen ja purutuntumaltaan mukavan napakka rakenne. Härkäpapusuikale ja -muru säilyttävät ruuanvalmistuksessa kiinteän rakenteensa ja uunissa paahtaessa tai pannulla paistaessa ne saavat herkullisen rapean pinnan.

Härkis^® on kypsennetty härkäpapumurska, jonka valmistukseen on käytetty kokonaisia härkäpapuja. Kokonaiset härkäpavut tuovat tuotteelle sen ominaisrakenteen. Härkis^® on rakenteeltaan huokoinen, joten ruuanvalmistuksessa se imee nestettä. Härkis^® -resepteissä on siis huolehdittava riittävästä nesteen määrästä, jotta ruuasta ei tule rakenteeltaan liian kuivaa.

Härkäpapu on ravinteikas, inspiroiva ja monipuolinen raaka-aine, jonka perinteet Suomessa ulottuvat kauas historiaan. Me hyödynnämme suomalaisen kuivatun ja kuoritun härkäpapumme joko murskattuna tai jauhettuna. Härkäpapua voi käyttää ruoanlaitossa myös tuoreena suoraan palosta, kuten hernettäkin.

Käyttämämme härkäpapu on aina kotimaista. Kotimaisista härkäpapulajikkeista käytämme Kontua, joka sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti tuotteidemme raaka-aineeksi. Papumme tulee pääosin pohjalaisviljelijöiltä Kauhavan tehtaamme lähiympäristöstä sekä myös jonkin verran Hämeestä. 

Tuotteiden valmistus on hyvin tavanomaista keittiötekemistä kuumentamisineen ja pilkkomisineen, joten tuotteemme ovat prosessoituja siinä missä kotona kokatut ruoatkin ovat. Meidän laitteemme ovat vain hieman isompia kuin tavallisissa kotikeittiöissä. 

Aluksi suomalaisen Kontu-lajikkeen härkäpavut pilkotaan sopivan kokoisiksi. Pilkottu härkäpapu ja herneestä erotettu proteiini sekoitetaan veteen, jonka jälkeen taikinaseos ensin kuumennetaan paineessa (kuten painekattilassa) ja sen jälkeen jäähdytetään, jolloin taikina saa toivotun rakenteen. Taikinasta revimme sopivan kokoisia härkäpapusuikaleita tai murennamme sen härkäpapumuruksi. Lopuksi niihin lisätään maustetty rypsiöljy ja ne pakataan.

Emme pyri imitoimaan tuotteillamme lihaa tai kanaa, eikä niiden erinomaisuus näin määrity sen mukaan, kuinka hyvin ne onnistuvat lihaa muistuttamaan.

Käyttötavoissa yhtäläisyyksiä sen sijaan löytyy. Esimerkiksi Beanit^® härkäpapusuikaleita voi käyttää liha- tai kanasuikaleiden tapaan ja Beanit^® härkäpapumurua taas vastaavasti kuin kypsää jauhelihaa. Tuttua niissä on siis muoto ja käyttötarkoitus, joten tuotteillamme voi helposti muokata tuttuja ruokia ja reseptejä vegaanisiksi tai kasvivaihtoehdoiksi.

Tehtävämme on herkullistaa kasvisruoka ja mielestämme kasvisruoka ansaitsee omat makumaailmansa ja -elämyksensä.

Me takaamme Beanit®-tuotteiden säilyvyyden pakkauksissa merkittyyn viimeiseen käyttöpäivään asti. Viimeinen käyttöpäivä perustuu meidän tekemiin tuotekohtaisiin säilyvyystutkimuksiin, suojakaasuun sekä kylmäketjun katkeamattomuuteen. Sen jälkeen, kun tuote ostetaan kaupasta, tilanne mutkistuu hieman, koska mukaan tulee jokaisen kuluttajan omat kuljetuslämpötilat ja jääkaapit. 

Jos tuotetta haluaa käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen, se tulee tehdä oman harkinnan mukaan. Kannattaa luottaa omiin aistinvaraisiin havaintoihin, eli tuotteen ulkonäköön, hajuun ja makuun. Jos on pienintäkään epäilystä tuotteen pilaantumisesta esim. oudon hajun tai maun vuoksi, sitä ei saa enää missään nimessä syödä. 

Tuotteet voi halutessaan pakastaa ja käyttää heti sulatuksen jälkeen.

Kaikki pakkaustemme muovirasiat voi kierrättää muovinkeräyksessä. Pakkausten pahvikääreet kierrätetään kartonkien kanssa.

Syitä on lukuisia ja niissä linkittyvät ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvointi. Ruoan osuus keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljestä on Sitran mukaan 18%, joten ruokavalinnoilla on mahdollisuus vaikuttaa suuresti  saadaksemme elämäntapamme maapallon kantokyvyn mukaisiksi.

Eat Lancetin laajan tutkimuksen mukaan maapallon kantokyvyn kannalta kestävä ja terveellinen ruokavalio on sellainen, jossa suurin osa ruoasta on kasviperäistä. Tätä ruokavaliota kutsutaan planetaariseksi ruokavalioksi. 

THL:n mukaan suomalaisten suurimmat kansanterveysriskit liittyvät usein ikääntyvään väestöön, joka kärsii sydän- ja verisuonitaudeista. Tutkimuksen mukaan (THL FinRavinto 2017) 79 prosenttia suomalaisista miehistä ja 26 prosenttia naisista syö kuitenkin virallisia ravitsemus- ja ruokasuosituksia (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) enemmän lihaa. Kansanterveydelle olisi merkittävä juttu, jos saisimme rohkaistua suomalaisia syömään kasvispainotteisemmin!

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat yksiselitteiset: voit saada monipuolisesti kaikki tarvittavat ravintoaineet, vaikkei ruokavalio sisältäisi ollenkaan lihaa. Tärkeintä on koostaa ruokavalio monipuolisesti ja terveellisesti, olipa ruokavalio mikä tahansa.

Vaikutukset ovat niin monisyisiä, ettemme härkäpapuyrityksenä pyri tyhjentävää vastausta hiilijalanjälkeen tai ilmastovaikutuksiin edes muodostamaan. Suosittelemme perehtymään esim. Luonnonvarakeskuksen laatimaan Ruokaminimi-hankkeeseen ja Sitran 1,5 asteen elämäntavat -raporttiin.

Sitran raportissa on esitetty, että jos kaikki suomalaiset söisivät lihaa vain 1-2 viikossa, olisivat suorat vaikutukset kansakuntamme hiilijalanjälkeen merkittäviä vähentäen päästöjä arviolta 5%. Ruoan osuus hiilijalanjäljestämme voisi pienentyä arvion mukaan noin 40%.

Lisäksi on huomattava määrä epäsuoria vaikutuksia. Ruokaminimi-hankkeen mukaan ruoantuotannon vaatima peltomäärä vähenisi huomattavasti. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, ettei ilmaston kannalta ongelmallisia turvepeltoja tarvitsisi viljellä.

Mehän emme härkäpapufirmana varsinaisesti ole liha-asioiden eksperttejä, joten suosittelemme kääntymään niiden puoleen, jotka ovat asiaan meitä paremmin perehtyneet. Esimerkiksi WWF:n Lihaopas auttaa mahdollisimman vastuullisen lihan valitsemisessa. Suosittelemme valitsemaan kotimaisen vaihtoehdon yhteisen suomalaisen ruokajärjestelmän tukemiseksi.

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat yksiselitteisiä: ravitsevuus ei jäisi tässä tapauksessa kiinni lihan määrästä. Kehotamme koostamaan syömiset monipuolisesti ja terveellisesti, olipa ruokavalio mikä tahansa, sillä sekasyönti, kasvissyönti tai veganismi eivät ole itsessään joko terveellisiä tai epäterveellisiä ruokavalioita. Ruokavalion koostamisessa auttavat esimerkiksi THL:n ja VRN:n ravitsemussuositukset.

Vegaaninen ruokavalio edistää tavoitteita kestävästä ruokajärjestelmästä parhaalla mahdollisella tavalla! Moni saattaa kuitenkin pitää omien ruokatottumusten radikaaleja muutoksia ylitsepääsemättöminä. Rohkaisemmekin edes vähittäisiin muutoksiin, jotka ovat myös kokonaisvaikuttavuuden kannalta arvokkaita.

Vegaaneja on Suomessa väestöstä joitain prosentteja ja loput suomalaisista pitäisi saada myös mukaan muutokseen kohti kestäviä ruokavalintoja. Lihalauantai-kampanja onkin suunnattu etenkin niille, jotka jo nyt harkitsevat kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Tuoreesta tutkimuksestamme selvisi, että heitä on suomalaisista jo 44 prosenttia. Jos he muuttavat ruokavaliotaan nykyistä kasvispainotteisemmaksi, ovat vaikutukset erinomaisia!